Kakkostien uusi tuleminen/Harri Kivenmaa

Blogi 15:49

Kakkostien uusi tuleminen

Osallistuin Satakuntaliiton edustajana valtatie-2:n kehittämisseminaariin. Seminaarin oli järjestänyt Satakunnan ja Hämeen liittojen, ja 2-tien varren kuntien edustajista koostuva neuvottelukunta. Sen tehtävänä on vuodesta 2010 ollut edistää 2.-tien kehittämistä ja siihen kohdistuvien tieinvestointien suunnittelua. Seminaarissa esiteltiin uusin VT2:n kehittämisselvitys, jossa vuoteen 2027 asti oli hankkeita kasattu kolmeksi noin 30 miljoonan euron paketeiksi, joukossa mm tien nelikaistaistaminen Friitalasta Harjavaltaan. Ei tosin ihan alkuvuosina.

Tavoitteena on ollut tien kunnon parantaminen, liikenteen sujuvoittaminen ja niin liikenneturvallisuuden kuin ympäristönkin tilan kohentaminen edes kohtuulliseksi katsottavalle tasolle. Suunnitellut yksittäiset toimenpiteet eivät ole välttämättä suuria tai kalliita. Niiden merkitys on liittymiä kehittämällä ja liikenteen pullonkauloja poistamalla poistaa erityisesti raskaan liikenteen ”pumppausliikettä” – jarruttelua, ja uudelleen kiihdyttämistä – ja siten vähentää niin kustannuksia kuin päästöjäkin.

Kaikilla asioilla on historiansa, niin myös kakkostien kehittämisellä. 2000-luvun alussa näytti hyvältä. VT2 pääsi pitkän edunvalvontatyön tuloksena Pori-Vihti yhteysvälin saneerausohjelmaan. Ohjelma piti toteuttaa 2006 mennessä 45 miljoonalla. Hinnat kuitenkin karkasivat käsistä. Rahaa tarvittiinkin 60 miljoonaa, osa ohjelmasta piti lykätä, osaan saatiin lisärahoitusta eduskunnan myötävaikutuksella lisäbudjeteista. Hanke jäi vajaaksi.

Sen jälkeen kakkostielle olikin käydä tosi kehnosti. Valtakunnassa ryhdyttiin julistamaan liikennepolitiikkaa, jossa jatkossa panostettaisiin viiden (5) Helsingistä alkavan valtaväylän kehittämiseen. Näiden kehitettävien teiden joukkoon EI kuulunut valtatie 2. Vaivoin kakkostie ministeriön suunnitelmissa saatiin myöhemmin mahtumaan ns `raskaan liikenteen runkoverkkoon´,
kun liikennetilastojen ja tosiasioiden perusteella ei muutakaan voitu.

Vuodesta 2010 toiminut VT2:n neuvottelukunta syntyi tienvarren maakuntien ja kuntien yhteisestä tarpeesta nostaa liikenneväylän merkitystä ja jatkuvasti heikennyttä kuntoa valtakunnan liikennepolitiikasta päättävien tietoisuuteen. Neuvottelukunnan työtä on leimannut tietoisuus siitä, että ”hiiri ei makaavan kissan suuhun tule. Sitä pitää pyydystää.” Kehittämisesitysten perustaksi on laadittu monenlaisia selvityksiä liikennemäärien kehityksestä, liikenneväylän merkityksestä maakuntien, ja koko Suomenkin, teolliselle tuotannolle, ulkomaankaupalle ja satamille. Ja tässä suhteessa Satakuntaliiton slogania ”Suomi tarvitsee Satakunnan”, voi soveltaa muodossa: Suomi tarvitsee VT2.

Edunvalvontatyön taustalla on luonnollisesti ollut VT2:n maakuntien poliittisten toimijoiden; ministerien, kansanedustajien ja maakuntapoliitikoiden intressien sovittelu ja voimien kokoaminen. Keskeistä on ollut myös yritysten ja niiden intressiryhmien näkemysten välittäminen pääKakkostien uusi tuleminen

Osallistuin Satakuntaliiton edustajana valtatie-2:n kehittämisseminaariin. Seminaarin oli järjestänyt Satakunnan ja Hämeen liittojen, ja 2-tien varren kuntien edustajista koostuva neuvottelukunta. Sen tehtävänä on vuodesta 2010 ollut edistää 2.-tien kehittämistä ja siihen kohdistuvien tieinvestointien suunnittelua. Seminaarissa esiteltiin uusin VT2:n kehittämisselvitys, jossa vuoteen 2027 asti oli hankkeita kasattu kolmeksi noin 30 miljoonan euron paketeiksi, joukossa mm tien nelikaistaistaminen Friitalasta Harjavaltaan. Ei tosin ihan alkuvuosina.

Tavoitteena on ollut tien kunnon parantaminen, liikenteen sujuvoittaminen ja niin liikenneturvallisuuden kuin ympäristönkin tilan kohentaminen edes kohtuulliseksi katsottavalle tasolle. Suunnitellut yksittäiset toimenpiteet eivät ole välttämättä suuria tai kalliita. Niiden merkitys on liittymiä kehittämällä ja liikenteen pullonkauloja poistamalla poistaa erityisesti raskaan liikenteen ”pumppausliikettä” – jarruttelua, ja uudelleen kiihdyttämistä – ja siten vähentää niin kustannuksia kuin päästöjäkin.

Kaikilla asioilla on historiansa, niin myös kakkostien kehittämisellä. 2000-luvun alussa näytti hyvältä. VT2 pääsi pitkän edunvalvontatyön tuloksena Pori-Vihti yhteysvälin saneerausohjelmaan. Ohjelma piti toteuttaa 2006 mennessä 45 miljoonalla. Hinnat kuitenkin karkasivat käsistä. Rahaa tarvittiinkin 60 miljoonaa, osa ohjelmasta piti lykätä, osaan saatiin lisärahoitusta eduskunnan myötävaikutuksella lisäbudjeteista. Hanke jäi vajaaksi.

Sen jälkeen kakkostielle olikin käydä tosi kehnosti. Valtakunnassa ryhdyttiin julistamaan liikennepolitiikkaa, jossa jatkossa panostettaisiin viiden (5) Helsingistä alkavan valtaväylän kehittämiseen. Näiden kehitettävien teiden joukkoon EI kuulunut valtatie 2. Vaivoin kakkostie ministeriön suunnitelmissa saatiin myöhemmin mahtumaan ns `raskaan liikenteen runkoverkkoon´,
kun liikennetilastojen ja tosiasioiden perusteella ei muutakaan voitu.

Vuodesta 2010 toiminut VT2:n neuvottelukunta syntyi tienvarren maakuntien ja kuntien yhteisestä tarpeesta nostaa liikenneväylän merkitystä ja jatkuvasti heikennyttä kuntoa valtakunnan liikennepolitiikasta päättävien tietoisuuteen. Neuvottelukunnan työtä on leimannut tietoisuus siitä, että ”hiiri ei makaavan kissan suuhun tule. Sitä pitää pyydystää.” Kehittämisesitysten perustaksi on laadittu monenlaisia selvityksiä liikennemäärien kehityksestä, liikenneväylän merkityksestä maakuntien, ja koko Suomenkin, teolliselle tuotannolle, ulkomaankaupalle ja satamille. Ja tässä suhteessa Satakuntaliiton slogania ”Suomi tarvitsee Satakunnan”, voi soveltaa muodossa: Suomi tarvitsee VT2.

Edunvalvontatyön taustalla on luonnollisesti ollut VT2:n maakuntien poliittisten toimijoiden; ministerien, kansanedustajien ja maakuntapoliitikoiden intressien sovittelu ja voimien kokoaminen. Keskeistä on ollut myös yritysten ja niiden intressiryhmien näkemysten välittäminen päätöksentekijöille. Yksi kunta, tai edes maakunta, ei kykene liikennepolitiikan suurta venettä kääntämään. Siihen tarvitaan riittävästi vääntövoimaa ja raudanlujia perusteluja.

Satakuntaliiton ajankohtainen liikennehanke tässä hetkessä on VT8- hankkeen toteutuksen loppuunsaattaminen. Sekin vaatii vielä työtä. Mutta sen jälkeen on aika keskittyä VT2-projektiin.

Entinen liikenneministeriön kansliapäällikkö tylytti puheilleen tieasioissa saapunutta karvalakkilähetystöä:
-Onko teillä tästä suunnitelmaa? Jos ei, niin tulkaa sitten uudestaan, kun on!”
Nyt meillä on. Ja ihan perusteltu.
HARRI KIVENMAA,
Kirjoittaja on kunnallisneuvos ja rehtori,
maakuntahallituksen jäsen
töksentekijöille. Yksi kunta, tai edes maakunta, ei kykene liikennepolitiikan suurta venettä kääntämään. Siihen tarvitaan riittävästi vääntövoimaa ja raudanlujia perusteluja.

Satakuntaliiton ajankohtainen liikennehanke tässä hetkessä on VT8- hankkeen toteutuksen loppuunsaattaminen. Sekin vaatii vielä työtä. Mutta sen jälkeen on aika keskittyä VT2-projektiin.

Entinen liikenneministeriön kansliapäällikkö tylytti puheilleen tieasioissa saapunutta karvalakkilähetystöä:
-Onko teillä tästä suunnitelmaa? Jos ei, niin tulkaa sitten uudestaan, kun on!”
Nyt meillä on. Ja ihan perusteltu.
HARRI KIVENMAA,
Kirjoittaja on kunnallisneuvos ja rehtori,
maakuntahallituksen jäsen