Antti Vuolanne – Mitä tapahtuu kuntien sote-kiinteistöille?

Blogi 09:07

UA-kolumni 19.10.2017

 

MITÄ TAPAHTUU KUNTIEN

SOTE-KIINTEISTÖILLE?

 

Sote- ja maakuntauudistus on vielä kesken. Toteutuessaan se on Suomen historian suurin hallinnon uudistus. Tehtävät siirtyvät lähes 200 vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle.

Talven kuuma peruna on myös, mitä tapahtuu kuntien sote-kiinteistöille.

Edessä on valtavat omaisuusjärjestelyt.

***

Uusille maakunnille siirtyvät sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen kiinteä ja irtain omaisuus. Kunnista siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus.

Kuntien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat siirtymäkauden ajaksi niiden järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan käyttämät tilat. Tämän jälkeen maakunta arvioi tilatarpeensa, eli tilanne on kunnille epävarma.

***

Tyhjilleen jäävien kiinteistöjen osalta kunnille voidaan myöntää ehkäpä valtionavustusta tai harkinnanvaraista korotettua valtionosuutta, sekä tukea kiinteistökehitystä ja markkinointia.

Kunnille epätietoisuutta aiheuttaa, että monet lähipalvelut ovat uhattuina, kun kilpailu ja kannattavuus asetetaan tavoitteeksi. Kyse on kunnille myös työpaikoista ja elinvoimasta.

Jäävätkö vanhentuneet kiinteistöt lopulta kuitenkin kuntien rasitteiksi?

Houkuttelevalta saattaa kuntapäättäjien korviin kuulostaa tarjoukset, joita yksityiset palveluntuottajat tekevät nyt aktiivisesti. Yksityiset varmistelevat hyviä lähtökohtia, mikäli kilpailu asiakkaista ja tuotannon yksityistyminen etenevät.

Voisiko myyminen yksityisille palveluntarjoajille olla oikea tie lähipalvelujen varmistamiseen, vai karsiiko koveneva kilpailu lopulta nämäkin palvelut?

***

Entä miten kunnille korvataan maakunnille siirretty omaisuus? Turvaako kuntien itsehallinto niille omaisuuden suojan? Sanoohan Suomen perustuslain 15 §, että ”jokaisen omaisuus on turvattu, ja omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla”. Tarvitaanko siis jopa perustuslain muutos?

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesäisen lausunnon perusteella on tarpeen tehdä korjauksia maakuntalakiin investointien ohjauksen osalta. Perustuslakivaliokunta on myös edellyttänyt valtionavustusta, joka olisi valtionosuusjärjestelmään nähden erillinen, sen varalta, kun voimaanpanolain nojalla aiheutuu omaisuusjärjestelyistä yksittäiselle kunnalle taloudellisia riskejä.

***

Maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät tehtävät ovat muodostaneet keskimäärin 57 prosenttia kuntien käyttötalousmenosta. Kunnittain vaihteluväli on kuitenkin ollut suuri. Alimmillaan 43 prosenttia. Pienimmissä kunnissa, joissa väestön ikärakenne painottuu vanhempaan väestöön, on sosiaali- ja terveydenhuollon menojen osuus käyttötaloudesta ollut jopa 70 prosenttia.

Pienillä kunnilla on nyt tarkan pohdinnan paikka. Miten kunnat voisivat turvata lähipalvelunsa ja sote-työpaikkansa, jos tulevien maakuntien tarjoama palveluverkko ei ole tarpeeksi kattava, ja toisaalta, miten ne voisivat selättää näköpiirissään siintävät ilmeiset kiinteistöriskit.