Harri Kivenmaa – vaalit on käyty, mutta taistelu jatkuu

Blogi 10:19

Vaalit on käyty, mutta taistelu jatkuu…

Kunnallisvaaleista on kulunut kuukausi. Tulos oli satakuntalaisten sosialidemokraattien kannalta oikein hyvä, ellei erinomainen: kannatus nousi 28.6 %:in, jossa kasvua edellisistä kuntavaaleista +2.1 prosenttiyksikköä. Kärkisija maan sosialidemokraattisimpana maakuntana vahvistui.

Kunnissa ja puoluejärjestöissä on jo jonkin aikaa sitten siirrytty vaiheeseen, jossa kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa puolueiden kesken ja puolueiden sisällä ”tulkitaan” ja väännetään henkilövalinnoiksi eri puheenjohtajapesteihin, lautakuntiin ja muihin toimielimiin. Ja tämä on lähes poikkeuksetta draamaa, jossa mikään inhimillinen ei ole vierasta. Tunneskaala on käytössä koko laajuudessaan; nähdään suloisia kostonäytelmiä, yllättäviä juonenkäänteitä, yllättäviä äkkirakastumisia yli kaikkien rajojen, juonitteluakin, mutta pääsääntöisesti näytelmän käsikirjoituksen sanelee belgialaisen herra d´Hondtin kehittämä suhteellisen vaalin laskentajärjestelmä.

Toisinaan kansalaisten tahdon ”tulkitseminen” saa aikaan ilmiöitä, joita on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi sitä, että vaaleissa roimasti turpiinsa saaneet liittoutuvat yhteen vaalin selkeää voittajaa vastaan minimoidakseen vaalitappionsa herra d`Hondtiin vedoten. Eli äänestystuloksella ei saisikaan olla mitään vaikutusta. Tällaisia ilmiöitä olen ollut havaitsevinani parissakin Satakunnan kaupunkikunnasssa. Urheilussa puhuttaisiin huonoista häviäjistä. Miten draama lopulta päättyy, jää nähtäväksi. Vielä kun ei ole oltu väliajallakaan…

On vaalien jälkeisessä väännössä myönteisiäkin puolia: Puolueyhdistysten kokouksiin tungeksii innokasta väkeä, jota ei niissä ole juuri edeltävinä neljänä vuotena nähty. Politiikka kiinnostaa taas. Kovimmat jäsentenväliset ottelut käydään tietysti puheenjohtajapesteistä, mutta toki pienemmätkin vakanssit kiinnostavat yhteisten asioiden hoidosta äkillisesti innostuneita tovereita. Palapelin rakentamisessa hankalimpia tilanteita aiheuttavat usein uudet kasvot, jotka ovat saaneet kelpo äänisaaliin, mutta joiden järjestöhistoria on kovin lyhyt. Jos henkilöllä vielä sattuu olemaan – niin kuin usein on – runsas esiintymisvietti, mutta kehittymätön itsekritiikki, saattaa katastrofi olla lähellä. Eikä tämä välttämättä koske vain uusia kasvoja. Näinä aikoina ryhmissä ja järjestöissä joukkuepelaajien merkitys nouseekin arvoon arvaamattomaan.

Ryhmien neuvottelijoita ja henkilövalintoja valmistelevia ei käy kateeksi. Heidän on otettava huomioon monia asioita. Yhtenä kriteerinä totta kai huomioidaan henkilökohtainen äänimäärä. Mutta yhtä lailla ryhmän täytyy katsoa ehdokkaansa osaamista ja sopivuutta kuhunkin tehtävään. Ja sukupuolta: Hyvinkin sujuneet paikkaneuvottelut saattavat loppumetreillä ajautua kriisiin mies- ja naispaikkajakautumasta. Tietysti siksikin, että siinä asiassa on mahdotonta löytää `luovaa, neutraalia kompromissia` niin kuin monessa muussa kysymyksessä voi.

Vaalien jälkeisiä neuvotteluja ja henkilövalintoja ei pidä vähätellä. Onnistuneet henkilövalinnat, hyvähenkinen neuvotteluprosessi ja yhteinen käsitys siitä, että paikat on jaettu kuntalaisten ilmaiseman tahdon mukaisesti, luovat hyvää pohjaa asioiden hoidolle tulevallakin vaalikaudella. Parhaimmillaan se voi johtaa yhteiseen käsitykseen kunnan kehittämisen linjasta ja investoinneista, valtuustosopimukseen, johon kaikki ryhmät voivat sitoutua.

Huonoimmillaan riitaisat neuvottelut ja niiden seurauksena tuntikausia valtuuston ensimmäisessä kokouksessa kestävät suhteelliset vaalit voivat johtaa risaiseen vaalikauteen, jossa kuntalaisten asiat saattavat joutua sivuosaan. On hyvä muistaa, että kuntapolitiikassa ei ole oppositiota: Kaikki ryhmät kun tulevat edustetuksi kunnanhallitukseen sillä voimalla, jonka saatu äänimäärä määrittää.